Opiskelu toisella asteella ja korkeakoulussa
Näkövamma ja opiskelu
Näkövammaiset opiskelijat suorittavat tutkintoja samalla tavoin kuin muutkin opiskelijat. Opiskelun tavoitteet ja tutkintojen vaatimukset ovat samat kaikille, mutta näkövamma tuo opiskeluun usein omia erityispiirteitä. Oppilaitoksilla on velvollisuus turvata opiskelijoille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua opetukseen ja osoittaa osaamisensa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi saavutettavia oppimateriaaleja, toimivia apuvälineitä, kohtuullisia mukautuksia tai muuta tukea.
Oppilaitoksilla on velvollisuus turvata opiskelijoille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua opetukseen ja osoittaa osaamisensa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi saavutettavia oppimateriaaleja, toimivia apuvälineitä, joustavia suoritustapoja tai muuta tukea. Kun tukitoimet suunnitellaan oikea-aikaisesti ja yhteistyössä opiskelijan kanssa, opinnot ovat saavutettavia ja tutkinnon suorittaminen on mahdollista yksilöllisten edellytysten mukaisesti.
Näkövammaisen opiskelijan opintopolku voi rakentua monella tavalla. Tuen ja järjestelyjen tarve vaihtelee koulutusalan, oppimisympäristön ja opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Keskeistä on, että opiskelija saa riittävästi tietoa oikeuksistaan ja että oppilaitos tunnistaa vastuunsa esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut
Näkövammainen opiskelija voi saada opiskelua tukevia palveluja vammaispalvelulain perusteella. Näiden palvelujen tarkoituksena on mahdollistaa opiskelu yhdenvertaisesti silloin, kun vamma aiheuttaa pitkäaikaisia ja merkittäviä esteitä arjessa tai opiskeluun osallistumisessa.
Opiskeluun liittyviä vammaispalvelulain mukaisia palveluja voivat olla esimerkiksi henkilökohtainen apu tai liikkumisen tuen palvelut. Palvelut myönnetään yksilöllisen tarpeen perusteella, eikä niiden saaminen edellytä opintojen viivästymistä tai vaikeuksia, vaan olennaista on vamman aiheuttama avuntarve.
Vammaispalvelujen hakemus on hyvä tehdä hyvissä ajoin opiskelupaikan varmistuttua. Oppilaitoksen järjestämät tukitoimet ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut täydentävät toisiaan.
Nuoren kuntoutusraha
Näkövammainen opiskelija voi olla oikeutettu Kelan maksamaan nuoren kuntoutusrahaan- Ulkoinen linkki. Nuoren kuntoutusrahan tarkoituksena on turvata toimeentulo ja tukea opiskelua silloin, kun vamma edellyttää kuntoutusta tai muita pitkäkestoisia tukitoimia.
Nuoren kuntoutusraha ja muut Kelan etuudet täydentävät oppilaitoksen tarjoamia tukitoimia ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Etuuksien kokonaisuus arvioidaan yksilöllisesti, ja ajoissa haettu tuki voi helpottaa merkittävästi opiskelijan arkea toisen asteen koulutuksessa.
SORA-lainsäädäntö
SORA-lainsäädäntö- Ulkoinen linkki koskee tiettyjä koulutusaloja ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Sen tarkoituksena on edistää turvallisuutta opiskelussa ja työelämässä. Lainsäädäntö mahdollistaa opiskelijaksi ottamisen rajoittamisen tai opiskeluoikeuden peruuttamisen tilanteissa, joissa hakijan tai opiskelijan sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka muodostaa ilmeisen esteen tutkinnon suorittamiselle tai turvalliselle toiminnalle.
SORA-sääntelyn soveltamisen lähtökohtana on kuitenkin aina opiskelun esteiden poistaminen. Näkövamma ei sellaisenaan ole este opiskelijaksi ottamiselle, tutkinnon suorittamiselle tai alalle soveltuvuudelle. Ennen rajoittavia päätöksiä oppilaitoksen on arvioitava, voidaanko opiskelu mahdollistaa kohtuullisilla mukautuksilla, erityisjärjestelyillä ja yksilöllisillä ratkaisuilla. Päätöksiä ei saa tehdä yleisten oletusten perusteella, vaan opiskelijan tilannetta on tarkasteltava kokonaisuutena.
Ylioppilaskokeet ja niiden erityisjärjestelyt
Näkövammaisilla lukiolaisilla on oikeus erityisjärjestelyihin ylioppilaskokeissa- Ulkoinen linkki. Erityisjärjestelyjen tarkoituksena on varmistaa, että kokeissa mitataan opiskelijan osaamista eikä näkövamman aiheuttamia rajoitteita. Järjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaan. Erityisjärjestelyjä haetaan lukion kautta, ja niistä päättää ylioppilastutkintolautakunta.
Erityisjärjestelyt pääsy- ja valintakokeissa
Näkövammainen hakija voi hakea erityisjärjestelyjä pääsy- ja valintakokeisiin sekä muihin osaamista mittaaviin tilanteisiin. Erityisjärjestelyjen tavoitteena on varmistaa, että kokeessa arvioidaan hakijan osaamista eikä näkövammasta aiheutuvia esteitä. Järjestelyt voivat koskea esimerkiksi koemateriaalien saavutettavaa muotoa, lisäaikaa, rauhallista koetilaa tai apuvälineiden käyttöä. Erityisjärjestelyjä haetaan koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun ohjeiden mukaisesti, ja ne perustuvat hakijan yksilölliseen tarpeeseen. On tärkeää hakea järjestelyjä ajoissa ja liittää hakemukseen tarvittavat selvitykset, jotta yhdenvertainen osallistuminen kokeeseen voidaan varmistaa.
Kelan apuvälineet opiskelussa
Kela voi myöntää näkövammaiselle opiskelijalle opinnoissa tarvittavia apuvälineitä- Ulkoinen linkki, kuten ohjelmistoja ja lukulaitteita. Apuvälineiden tarve arvioidaan yksilöllisesti osana kuntoutussuunnitelmaa, ja niiden tavoitteena on mahdollistaa opiskelu mahdollisimman itsenäisesti ja yhdenvertaisesti. Kelan myöntämät apuvälineet täydentävät oppilaitoksen järjestämiä tukitoimia ja ovat usein keskeinen edellytys opintojen sujuvuudelle toisella asteella ja korkeakoulussa.
Celia-kirjaston palvelut
Näkövammainen opiskelija voi käyttää Celia-kirjaston- Ulkoinen linkki palveluja, kun tavallisten painettujen kirjojen lukeminen on vamman vuoksi vaikeaa. Celia tarjoaa saavutettavia oppi- ja tietokirjoja esimerkiksi ääni- ja e-kirjoina. Saavutettavat oppimateriaalit ovat keskeinen osa yhdenvertaista opiskelua, ja Celia-kirjaston palvelut täydentävät oppilaitoksen vastuuta oppimateriaalien saavutettavuudesta.